Viikko Ristiinassa vierähti. Olipahan taas antoisa, vaikkakin melko raskas leiri. Minä ohjasin tokoa ja hakua ja tauoilla treenasin Urhon kanssa. Mauno oli lainakoirana ja treenasi enemmän kuin viime vuonna yhteensä.

Agilityssä treenattiin mm. takaakiertoja, poispäinkääntöjä ja takaaleikkauksia. Tehtiin pidempää pätkää ja ihan yksittäisiä esteitäkin. Pitkä tauko oli selvästi verottanut muistia, mm. takaakiertoja sai kaivella ennenkuin alkoi sujua. Kontakteista puomilla tuli välillä takapakkia ja oikeaa 2-2-kohtaa sai välillä hakea. Erityisesti sivusuuntaisen etäisyyden otto oli hankalaa. Onneksi oli mahdollisuus toistaatoistaatoistaa ja loppujen lopuksi puomista saatiin kyllä hyviä, onnistuneita ja nopeita toistoja. Kepeillä sisäänmenot oli hyviä ja sain taas tehtyä takaaleikkauksiakin. A:lla Päivi säikytteli ja sanoi, että näyttää, että Urho hyppää ylösmenokontaktin yli Loppujen lopuksi se (toivottavasti) vain näytti kauempaa siltä, koska A:n vierestä seurattuna Urho kyllä osui kontaktille. Keinu oli huonolaatuinen ja pompahti maahan osuttuaan ilmaan, joten Urho hyppäsi pari kertaa kontaktilta pois. Tätä pitää Oulussa taas hioa, kovassa vauhdissakin siihen pitää jäädä. Kaikenkaikkiaan meno oli irtoavaista ja fiilis hyvä, ei mitään kamalia sössönsössöntreenejä.

Hakuhommiinkin Urho pääsi leirillä pari kertaa. Maastosta etsittävät löytyivät hyvin, rakennukset oli hankalampia. Saunassa ilma ei selvästikään liikkunut, tai kiersi jotenkin seiniä pitkin, koska Urho haisteli tarkasti maalia vastapäistä seinää ennenkuin löysi maalin. Ilmaisut muuten hyviä, mutta pienimpien lasten (9v ja 6 v) kohdalla haukku ei ollut niin yhtenäistä ja hyvää, mutta jotain ääntä kurkusta silti tuli.

Tokoilun kannalta leiri oli hyvä, koska tuli taas uusi into treenata sitäkin Seuraamista tehtiin pieniä pätkiä, se oli tiivistä ja hyvää. Perusasennossa se tassu hakeutuu helposti mun jalan päälle, jos en ohjaa kädellä kunnolla. Jäävistä seisominen on nyt loksahtanut ja onnistui hyvin. Nouto on tosi hyvällä mallilla, palauttaa sivulle. Tätähän minä olen jahkannut ja jahkannut, että mihin sen opettaisin palauttamaan, mutta kai se nyt sitten saa tuoda sen sivulle. Metallinouto Urhoa ällöttää, tehtiin naksulla kapulan nostoa. Ruutua aloiteltiin kosketusalustalla. Alkuun Urho kävi tökkimässä tassuilla kaikkia ruutumerkkejäkin, mutta tänään merkit unohtuivat ja U juoksi suoraan ruudun keskelle alustalle. Kakeja ja takapalkkaa palauteltiin myös mieliin, onnistui ihan tosi hyvin!

Paikallamakuuseen olin myös tyytyväinen. Käytän paikka-käskyä paljon, eikä se oikein tarkoita mitään kunnollista, vähän sellaista ole nyt siinä vähän aikaa, kiitos. Paikkamakuuseen aloitin joskus valmistelevana rauha-käskyn ja sitten liikekäskynä siiiinä-sanan, pitkästi ja rauhallisesti venytettynä Tähän tauko on selkeästi tehnyt hyvää, koska heti raaaaauha-käskystä (pyynnöstä, mitä se nyt olisi) Urho rauhoittui ja makasi rauhallisesti, mutta kuitenkin tarkkaavaisesti paikoillaan. Pikkuhiljaa alan uskoa, että voimme joskus mennä kokeeseen...

Tänään treenattiin sitten tokoa. Aloitin ruudulla ja ruudun keskikohta alkaa kosketusalustalla hahmottua. Alkuun palkkasin nameilla, mutta naksun jälkeen narupallo toimi kuitenkin paremmin. Palkaksi heitin pallon Urhon taakse, alustallemenoon tuli heti lisää vauhtia. Ruudun jälkeen metallinoutoa. Samaa kapulan nostoa naksulla. Kertaalleen käskin Urhon häipyä, kun se vain piippasi, ja pyöri, eikä muka kyennyt koskemaan kapulaan. Kun otin Urmaksen takaisin, se teki kaksi todella hienoa kapulan syliin tuontia ja lopetin tämän liikkeen siihen. Palkaksi kasa nakkia ja narupallo. Liikkeestä seisominen ja liikkeestä maahanmeno onnistuivat kerralla niin nappiin, että niitä ei toistettu. Seisomisessa palkkasin pallolla kauempaa (taakse), maahanmenossa palasin ensin koiran taakse ja siitä sivulle ja palkkasin pallolla taaksepäin. Kakeja tehtiin taas takapalkalla. Ensin namikipolla, mutta Urho kävi hakemassa palkaksi pallon kentän sivulta, joten otin sitten sen takapalkaksi. Palkkana oli siis narupallo ja nakkikippo vierekkäin ja otus valitsi aina pallon, ihme eläin Maasta istumaan nousua ja istu-maahan-istu, onnistuivat vajaasta 10 m:stä. Seisomaannousua pitäisi taas alkaa hioa, se on unohtunut. Kivaa oli se, että vire pysyi tosi kivana koko ajan. Urholla ei vire laske liian alas, mutta aikaisemmin pallolla treenatessa sillä meinaa mopo vähän keulia. Se on mokoma aikuistunut ja tasoittunut.

Syksyllä on tiedossa Active Dogin agilitykurssia, Osen hakutreenejä, hakuleiri Rymättylässä ja itsenäistä tokon ja agilityn treenaamista. Agilitykisoja ollaan jo katseltu kalenteriin, tokokisojakin vähän, mutten ole uskaltanut ilmottautua. Haun loppukokeet jätän ehkä ensi keväälle, Urho on sitten tarpeeksi kypsä jopa hälyryhmäpaikkaa varten. Se BH jäänee ensi kevääseen, jos ensin katselis sitä tokokisaa...

Jos Minerva sattuu lukemaan, niin neiti on hyvä ja laittaa bloginsa salasanaa tulemaan. Tai jos joku muu sen tietää, niin voi laittaa myös.