Tää päivä aloitettiin pienellä päivävaelluksella. Käytiin Kalimeenlammella kiertämässä Retkeilypolku, n. 10 km. Koirat oli onnessaan, eikä pieni vesisade haitannut. Paisteltiin Eeron kanssa makkaraa ja naatiskeltiin kaanista syyssäästä. Urho ravaili rauhallisesti kaikki kävelypätkät ja kun pysähdyttiin, se alkoi hepuloimaan :D

Ajattelin, että tuollainen pidempi lenkki päivällä vaikuttaisi vähän illan agitreeneihin, mutta väärin luulin (taas kerran). Lämppäiltiin 30 min ja taivuteltiin myös. Sitten mentiin sairaan kovaa parilla hyppypätkällä.

Treenattiin ensin pidempää ja vaikeampaa pätkää.



3 hypyltä sain helposti riman alas, tämä on taas niitä kohtia, joissa vaan pitää malttaa odottaa se sekunnin sadasosa pidempään...Tein tätä 3 hypyltä vastaanottoa pelkästään yhdellä hypyllä, jonka jälkeen taas osana rataa, ja näin sain sen onnistumaan. Kertaalleen sain Urhon myös käännettyä 2-3 välistä. Kun tästä päästiin eteenpäin, mentiinkin ihan sujuvasti 6 putkeen asti. 7 hypylle käänsin hyppylinjan niin, että takaaleikkaus onnistuu, mutta sitten innostuin onnistuneesta suorituksesta niin, että unohdin ohjata kunnolla ja sain Urhon 7-8 välistä luo. Palkkasin kyllä tästä, kun se 7 hypyn käännös oli niin sika hieno! Sen jälkeen tein 6-7-8-9 pätkän onnistuneesti, mutta 10 hypylle Urho ohjautui väärälle puolelle. Tää oli meille ihan älyttömän vaikea kohta - kun sain 10:lle ohjattua kunnolla, niin Urho tulikin taas 10-11 välistä pois... Tää meni niin sohlaamiseksi, että tein loppuun vain 12-13-14-15-16 pätkän ja se menikin ihan jees.

Sitten tehtiin helpompaa irroittelua.



Vissiin oli loppusuoratreenit tuottaneet tulosta, kun ihan alkuun Urho sinkosi iloisesti 3 hyppyä suoraan. Itseasiassa olin ihan iloinen siitä, kun se viime aikoina on ollut niin kovin kädessä kiinni. Uusintayrityksellä tajusin laittaa Urhon istumaan vinoon niin, että 1 esteen jälkeen se sijoittuu 2 esteelle ponnistamaan siten, että kääntyy samalla jo 3 esteelle. Tämä tuotti tulosta ja käännös oli hieno! 4 esteelle vissiin vedätin liikaa, kun rima tuli alas (peruutin, kun Urho hyppäsi 3sta). Loppusuora oli hieno, eikä Urho jäänyt vilkuilemaan minua. Toinen puoli onnistui paremmin, kun en söhlännyt alussa.

Kaiken kaikkiaan jäi hyvä fiilis. Kovaa se menee ja saan sen kyllä menemään minne haluan, kun vaan osaan tehdä sen. Eli sellainen pikkujuttu kun ohjaus vaatii vielä hiukan hiomista :D Siltikin mulle jäi omankin ohjauksen kannalta jo hyvä fiilis, alan jo hokata myös mitä tein väärin ja miten sen voi korjata. Hikihän tässä hommassa tulee, mutta siltikään ei tartte juosta pää kolmantena jalkana, kun osaa vaan sijoitua oikein ja antaa Ursulan mennä. Sitten kun sais nää vielä yhdistettyä niin, ettei tartteis ekaa kiekkaa mennä päin persettä ja tokalla vasta oikein. Kisojen kannalta olis kannattavampaa mennä suoraan oikein ;)