Jaa, näköjään joku tokokärpänen puraisi, kun taas treenattiin tokoa. On niin kiva, kun pitkästä aikaa parkkikset on kuivat ja nätti ja valoisa sää pitkälle iltaan.

Ensin otin lenkin jälkeen paikallaoloa etupihalla, 4 min. Ensimmäinen minuutti oli turhauttavaa kuikuilua ja oikeasti vaan vaadin elukkaa olemaan paikallaan. Yritti nousta ja vilkuilla ympärilleen, mutta kielsin ja käskin pysymään paikalla. En mennyt Urhon luo, vaan reilun 5 m päästä komentelin. Sitten Urho luovutti ja toinen minuutti oli parempi, mutta vieläkin vähän vilkuilua. Kaksi viimeistä minuuttia olivat tosi hyvät, rauhalliset ja vakaat, JEE! Tuli hyvä fiilis, kun sen ekan minuutin aikana mietin, että näinköhän teen vaan hallaa koko liikkeelle.

Sitten parkkiksella tehtiin sivulletuloa, eteenistumista, kakeja ja noutoa. Sivulletulot oli namilla hyviä, pallolla tehtynä se käpälä vaan etsiytyy mun jalkaterän päälle. Tein useamman toiston putkeen ja hyvästä otosta vapautus pallolle. Toimi näköjään hyvin, ennenhän olen palkannut suoraan kädestä.

Eteenistumista (=luoksetulon loppua) on tehty sisällä silloin tällöin ihan menestyksekkäästi. Asento on kyllä tiivis, nokka suoraan mun haarovälissäni... Palkkasin naksulla ja pallolla. Käsien asentoon mun pitää alkaa kiinnittää huomiota: kädet selän takana (eli palkkaus jalkojen välistä) onnistuu paaaljon paremmin. Jos kädet on sivuilla, Urho tulee helposti vinoon.

Meidän luoksetuloon on nyt sitten kaksi vaihtoehtoa: sivu-käskyllä Urho tulee sivulle kaukaakin ja kom-käskyllä eteen tököttämään. En ole vielä edes päättänyt kumpaa kannattaisi käyttää. Toisaalta, nehän on erillisiä temppuja ja jos opetan molemmat hyvin, on loppujen lopuksi ihan sama kumpaa käytän.

Kakeja kokeilin hetken mielijohteesta takapalkalla. Urho oli vähän ulapalla, eikä oikein tajunnut miten toimia. Se pökötti maassa, eikä tiennyt olisiko sen pitänyt katsoa minua vai palloa. Tein pari helppoa istumaan nousua läheltä ja heti vapautus pallolle. Nopeasti Urho hoksasi mikä jutun juju on ja viimeiset pari menivätkin hyvin jo metrin päästä.

Loppuun noutoa. Ensin kapulan pitoa ja luovutusta eteen. Meni hyvin, vaikkei olla tehty aikoihin. Sitten niin, että kävin laittamassa kapulan maahan ja lähetin Urhon hakemaan -> hyvä, suora luovutus ja palkaksi heitin pallon. Sen jälkeen kokonainen noutoliike (lopetettiin luovutukseen eteen), mutta luovutusasento olikin vähän vino. Palkkasin vain kehumalla ja otettiin liike uusiksi, jolloin palautus oli suora. Lopuksi leikittiin narupallolla ja muutama hieno luovutusasentokin otettiin.

Urhon parhaita puolia on kyllä se, että jos homma ei mene nappiin ja se huomaa sen, se kykenee tekemään saman asian vielä paremmin perään. Sivulletulojakin oli helppo harjoitella; kun sinnepäin-suorituksesta ei päästä pallolle, niin seuraava onkin tosi hyvä. Paikallamakuussa taas oli kiva huomata, että Urhoa voi jo reilusti vaatia olemaan paikallaan. Oli kiva, että se luovutti ja totesi, että tässä nyt olen enkä muuta voi. Yksi henkinen kädenvääntö takana, seuraavaksi voitaisiin jättää ne huonot alkuminuutit pois.

Huomenna on ehkä ihan pakko päästä pikaisesti agiliitämään. Viimeistään lauantaina, kun ei ole tällä viikolla sitä treenattu.