Kevään ensimmäinen ohjattu agilitytunti. Meillä on sellainen nuorten urosten yökyöpeliryhmä; 4 alle 3 vee urosta ja treeniaika tiistaisin klo 22-23. Hallin ympäristössä on tosi hyvät lämppäilymaastot, Oulun mittakaavassa runsaasti mäennyppylöitä ja hiekkamonttu jossa saa painaa sata lasissa. 

Kevään aikana on tarkoitus opetella liuta ohjaustekniikoita pikkutarkasti, eli juuri sitä mitä kaipaan. Kontakteja ja keppejä tehdään sivussa.

Ensin tehtiin takaakiertoa yhdellä esteellä, kaikki 4 oltiin yhtäaikaa omilla hypyillä. Ensin ajattelin, että nyt ei tästä tullu lasta ei paskoo, mutta Urmas yllätti totaalisesti, eikä edes vilkuillut muita! Siitä on tullut niin maaninen agilitaaja, että muu ympärillä oli jotain harmaata massaa, sen silmissä näkyi vaan este ja emäntä (=narupallo), vähänkö siistiä! Takaakierron jälkeen otettiin heti valssilla vastaan (koiranpuoleisella kädellä ohjattiin kiertämään, koira hyppäsi siivekettä nuollen, valssilla vietiin eteenpäin). Vasemmalta kierto, eli oikealle kääntyminen sujui Urholta tosi hienosti, ihan ensimmäisestä hypystä lähtien. Toisinpäin, eli oikealta kierto, vasemmalle kääntyminen, ei tullut ollenkaan niin luontevasti ja sitä toistettiin monta kertaa. Tätä pitää treenata kotona. Poispäinkääntökin on samaan suuntaan hankala, pitää hieroa Urho tarkasti, ettei se vaan ole jumissa.

Sen jälkeen tehtiin persjättöä. u-putki-persjättö-hyppy-persjättö. Mulle on tosi vaikea ohjata niin, että koira jää selän taakse. Nyt kun olen opetellut katsomaan Urhoa koko ajan, niin on hiton hankala mennä niin, etten katsokaan. Putkelta jäin koko ajan odottamaan liian pitkään ja sitten taas hypyllä en osannut kääntyä ajoissa. Viimeisillä kerroilla aloin jo luottaa, että kyllä Urho hakee sen hypyn ja keskityin kääntymään oikeasti ajoissa ja sittenhän se menikin nappiin. Luulin, että pitää varmistella hyppyä, vaikka oikeasti vaan hidastelin sillä. Hyvä harjoitus.

Persjätöstä tuli sellainen ahaa-elämys, että siinähän pitää oikeasti kääntyä tosi ajoissa, samaan tapaan kuin valssissa. Olen ennen ohjannut yli koiranpuoleisella ja kääntynyt vasta sitten, vaikka (tietenkin, voi nyt sanoa) tässäkin ennakoidaan ja käännytään ennen hyppyä ja ohjataan toisella (joka siis sillä hetkellä koiranpuoleinen) kädellä yli.

Hyviä harjoituksia (näitä treenataan omalla ajalla lisää), mutta parasta treeneissä oli se, että Urho odotti hiljaa! Kun tutustuttiin rataan, se makasi paikallaan ja kun muut meni, se kykeni olemaan hiljaa! Plus sitten tietenkin se, että treenatessa sitä ei tippaakaan kiinnosta muut. Aiemmin on aina ollut pieni pelko persiissä, käykö se moikkaamassa muita, mutta ei enää. Jeejeejee!