Activella siis treenattiin agilitya, vaikka termistö tuntuukin välillä ihan muulta.

Aloitettiin pakkovalssilla. Tehtiin vähän eritavalla kuin mitä aiemmin oltiin tehty, kuljetettiin koira esteen ohi, kun ennen ollaan odotettu esteen toisella puolella. Yhdellä esteellä tehdessä Urho taas kuumui ja vaan tuijotti minua, mutta kun tehtiin pidempää pätkää, se kulki kuin unelma.

Tätä samaa kuviota tehtiin sekä pakkovalssilla että twistillä.

Twistiä tehtiin myös ensin yhdellä esteellä. Multa tää sujui oikein hyvin ilman koiraa, koiran kanssa aloin kökkiä ja kääntyä liian aikaisin, enkä vaan muistanut peruttaa tarpeeksi pitkälle. Tuohon rataan tutustuessa koin ahaa-elämyksen, munhan täytyy peruuttaa pitkälle! - ja heti alkoi luistaa paremmin. Takaakiertoihin lähetys on vaikea, meinaan aina mennä liian pitkälle mukaan ja sitten tulee kiire. Näitä pitää treenata lisää.

Loppuun puomia putken kautta. Yritin ensin hidastaa ennen puomia heti putken jälkeen. Tämä johti siihen, että Urho pysähtyi kokonaan ennen puomia ja ryykäsi siitä sitten heti kiipeämään. Kun taas juoksin putken aikana kontaktipinnan ohi, oli pysähtyminen huomattavasti sujuvampi. Keppejä tehtiin myös putken kautta, hyvin meni.

Ilmoitin Urhon eilen maaliskuun lopussa oleviin kisoihin. Toistaiseksi olen vielä luottavaisin mielin, mutta eiköhän tässä vielä kerkeä paniikkikin tulla.